maanantai 4. elokuuta 2014

Rajani mullakin

Maanantaita. Kamalin päivä viikossa, vaikka lomalla olenkin. Läskimasennus. Kaikki se paska mitä viikonloppuna oksentamatta söin, näkyy taas vaa`assa masentavana todellisuutena. 59.8 kg... Noh ei niin paha kuin viimeksi, mutta eipä tuo kaukanakaan ole.
Tänään alkaa taas niin tiukka paastoviikko kun mahdollista. Toisaalta nyt kun en ole töissä joudun kikkailemaan kaikki ruoat "jemma astian" kautta pönttöön. Tämäkin tietty edellyttää sen, että saan "syödä" yksin huoneessani. Haasteita löytyy, mutta kaikkeni teen. Paljon pepsi maxia, vettä ja jääpaloja. Pari ekaa päivää kun jaksan, niin kaikki on taas helppoa.
Ihmissuhde rintamalla asiat on edelleen päin helvettiä. En oo kellekkään vihainen, vain vitun pettynyt ihmisten itsekeskeisyyten, lapsellisuuteen ja asenteisiin. Vain asian oma kanta suostutaan näkemään. Nähdään ne ihmiset, jotka omien virheiden takia kaikkoaa ympäriltä. Silti heille jää vielä rakkaita ympärille. Jäikö mulle ketään?! Ei, kaikki jätti ja nyt hiljalleen sain jopa tietää miksi. Muiden mielipiteiden takia! Mun parhaat ystävät yksinkertaisesti jättivät mut yksin, koska häpesivät mua. Noh, nyt on uusia ystäviä, jotka välittävät, mutta painaahan se kun menetti oikeasti ne sielunsiskot, joille kaiken pystyi luottaa. Enää en luota.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti